Kesinä 2003 ja 2004 Ypäjällä saatiin nauttia Kalevalan ja Pohjolan tunnelmista sekä Pekka Kostiaisen Ypäjän Musiikkiteatterille säveltämästä musiikista
Sammon Tarina -oopperan kantaesitys Ypäjällä vuonna 2003
Sävellys Pekka Kostiainen
Käsikirjotus ja ohjaus Paavo Liski
Musiikin harjoitus ja johto Riikka Jaakkola
Koreografia Mia Liski
Lavastuksen suunnittelu Sampsa Jaakkola
Lavastuksen toteutus Sampsa Jaakkola ja työryhmä
Pukusuunnittelu Marika Rantala
Pukujen ompelu Eva Timonen ja töryhmä
Korut Elina ja Petteri Kinnunen
Äänentoisto ja valot Suomen esityspalvelu Juha Vähä-Heikkilä ja Tero Reittonen
Näyttämöalueen huolto- ja kunnossapito Asko Vainio
Näyttämövastaava Keijo Leppänen
Räjähteet ja savut Matti Hokka
Kahvilapalvelut vuonna 2003 Jouni Sivonen ja työryhmä
Kahvilapalvelut vuonna 2004 Milja Toukola ja työryhmä
Järjestyksen valvonta Valto Raaska ja työryhmä
Logon suunnittelu Sampsa Jaakkola
Markkinointi vuonna 2003 Tarja Virtanen ja työryhmä, Marita Johansson, Loimihelmet-projekti
Markkinointi vuonna 2004 Tanja Toukola ja työryhmä
Toiminnanjohtaja Milja Toukola
Tuotanto Ypäjän musiikkiteatteri ry
Esitykset Ypäjän Kotiseutumuseolla kesällä 2003
aikaväleillä 10.-15.6., 17.-20.6., sekä 6.-10.8.
Esitykset Ypäjän Kotiseutumuseolla kesällä 2004
aikavälillä 30.7.-15.8. (13 esitystä), lisäksi kaksi koululaisnäytöstä 20.-21.8.2004.
Esityksen kesto väliajan kanssa noin kolme tuntia.
Liput
- Aikuiset 20 euroa
- Eläkeläiset 18 euroa
- Opiskelijat 13 euroa
- Lapset ja nuoret alle 16 v. 13 euroa
- Ryhmät yli 30 hlö -10 %
- Käsiohjelma 2 euroa. Käsiohjelma sisälsi Sammon Tarinan juonen (libretto).
Katsojamäärä
noin 9000 katsojaa (30 esitystä)
Ypäjän Kotiseutumuseon alue muuttui teatteriesitysten aikana Kalevalaksi
Museon paririihi toimi väliaikakahvilana, jossa saattoi nauttia väliaikakahvit maittavien leivonnaisten kera. Makkarakojussa oli myynnissä lämmintä Ilmarisen hiukopalaa.
Torikojuissa oli myytävänä ja ihasteltavana monenlaisia tuotteita piapojauhoista keramiikkaan. Teatterin omasta kojusta oli mahdollista ostaa muistoksi Sammon Tarina -postikortteja tai vaikkapa Sammon Tarina college-paidan.
Väliajalla oli mahdollisuus tutustua myös Elina ja Petteri Kinnusen korumyyntinäyttelyyn, jossa oli esillä mm. Sammon Tarinaan suunnitellut korut, sekä Q-Kirjakaupan Kalevala- kirjamyyntinäyttelyyn, jossa oli myynnissä monenlaisia Kalevala-aiheisia kirjoja.
Näin Sammon Tarina sai alkunsa...
Paavo Liski tarjosi Ypäjän Musiikkiteatteri ry:lle Kalevalasta kokoamaansa librettoa. Kyseessä oli teksti, joka käsitteli Väinämöistä, Kalevalan suurta sankaria, jolle ei ollut aiemmin tehty omaa oopperaa. Teatterin piti päättää tarttuako haasteeseen ja etsiä säveltäjää. Haasteeseen tartuttiin ja Musiikkiteatterin musiikinjohtajan Riikka Jaakkolan tuntemuksen perusteella tarjottiin muutenkin jo kalevalasäveltäjänä tunnetulle Pekka Kostiaiselle sävellystyötä. Kostiainen kertoi miettineensä asiaa tovin ja Kalevala ja Paavo Liski olivat ne taikasanat, jotka saivat hänet tarttumaan aiheeseen.
Lauantaina 31.7.2004 Sammon Tarinan yhteydessä vietettiin Häme-päivää 2004.
Kansanedustaja ja Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Jari Koskinen avasi Häme-päivän 2004 Ypäjän kotiseutumuseolla, teatterin väliaika-alueella. Alkupuheiden ja kalevalaisia herkkuja sisältävän ruokailun jälkeen vieraat saivat seurata erilaisia työnäytöksiä.
Vieraat saivat tutustua kehräykseen ja karstaukseen, taontaan, hevosen kengitykseen, Kalevalaiseen jäsenkorjaukseen sekä maistella hämäläistä piapo-herkkua. Taontapajassa Häme-päivän vierailla oli mahdollisuus polttopainaa itselleen muistoksi nahkainen Sammon Tarina -lasinalunen. Levomäen torpassa oli korumyyntinäyttely, jossa oli esillä Sammon Tarinaan suunniteltuja ja tehtyjä koruja. Torpassa oli myös Kalevala-aiheisten kirjojen myyntinäyttely.
Lopuksi Häme-päivän vieraat siirtyivät seuraamaan Sammon Tarina -oopperan esitystä.
Mikä on Häme-päivä?
Hämeen maakuntahallitus nimeää vuosittain yhden maakunnassa järjestettävän tapahtuman tai tilaisuuden maakunnan nimikkotapahtumaksi. Häme-päivä on aiheeltaan hämäläinen, maakunnallinen tai muutoin maakunnan kannalta merkittävä.
Nimikkotapahtuman valinnalla Häme haluaa kehittää hämäläisiä tapahtumia ja tuoda niitä esille. Häme-päiväksi nimetyn tapahtuman järjestämiseen myönnetään 10 000 euron kerta-avustus.
