Ysiluokka alkaa pikkuhiljaa hiipua hiljalleen kohti loppuaan, mukavasti siinä teatterilla pyörimisen lomassa. Kuitenkin melkein viimeiselle viikolle lukuvuodesta osui TET-viikko, jolloin pitäisi hinata itsensä johonkin työpaikalle tutustumaan. Tietenkin minä mattimyöhäisenä en kekannut etsiä kunnon työpaikkaa mikä kiinnostaisi, joten mietin, jospa menisin teatterille tettiin? Siellähän ihmiset ja ympäristökin olisivat tuttuja eikä niin tarvitsisi jännittää. No, ei siinä muu auttanut kuin ottaa asia puheeksi, ja kappas, pian olikin kirjoitettu sopimus jo kourassa, jonka voi viimeisenä eräpäivänä sukkelasti palauttaa opolle.
Vaikka tettiviikosta on vielä hieman jäljellä, olen siellä jo kaikenlaista puuhaillut. Itseasiassa olen maalaillut sitä sun tätä: Docin pubin ovenkarmit, maalannut tiiliä sekä katsomon lautoja. Maalaamisen lisäksi olen siivonnut. Se on ollut mukavaa, kun on saanut tuttujen seurassa pitää hauskaa töiden lomassa. Samalla tulee olo, että saan jotain aikaiseksi muidenkin hyväksi. Enkä olisi uskonut, että maalaamisesta saa niin helposti habaa!
Sää on ollut turhan kuuma Ypäjällä, ja siitepöly on sen takia suorastaan riemuinnut härnätessään allergikkoja. Mukaan lukien minua. Siitepölyn lisäksi teatterin alueella on leijaillut jonkin kasvin siemeniä, niitä, jotka ovat kuin voikukan lentäviä valkeita palloja. Viisaammat valaiskoon, minkä kasvin siemeniä ne ovat. Kauniita ne ovat olleet, kun tuntuu että helteen keskellä sataisi lunta. Tosin, kun ne lentelivät maalipurkkeihin, suuhun ja silmään ne eivät olleet kovin ihastuttavia. Töitä tehdessä on ollut hiki ja tuskallisen kuuma silmien kutistessa ja nenän vuotaessa. Siitä huolimatta jaksaa painaa, kun tietää että jos jotain tekee, päästään helpommin ja mukavammin jatkossa harjoittelemaan.
Kyseisellä viikolla alkoi myös sopivasti arkiharkat, jolloin tajusin, että tulenkin asumaan muutaman päivän periaatteessa teatterilla. Lähden teatterille yhdeksäksi aamulla, pääsen kolmelta töistä, jolloin pääsen noin tunniksi kotiin, jonka jälkeen harjoitukset jo alkavatkin viiden aikoihin. Näin pitkien päivien jälkeen olen ihan rättiväsynyt ja valmis petiin.
Muutaman päivän aikana olen oppinut paljon lavastuksesta. Olen ollut mukana teatterissa viisi vuotta. Siitä huolimatta en ole kuitenkaan nähnyt, miten lavasteet laitetaan pystyyn. Silloin tällöin joku seinä on toki laitettu pystyyn harkkojen lomassa. Lavasteiden rakennuksen lisäksi olen nähnyt tällä viikolla, miten teatterin uuden katsomon seinät valmistuvat. Yksinkertaisesti jo tähän mennessä tettiviikkoni on ollut paras kaikista tettiviikoistani, koska teatteri on kuin toinen kotini.
— Vilma —
Share this content:
